Taloustieteilijä Tuomas Kosonen: ”Velka on nyt paras työllisyystoimi – ALV:n alentaminen ei lisännyt palveluiden kysyntää”
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen oli mukana tekemässä tutkimusta, jonka mukaan arvonlisäveron väliaikainen alentaminen heikentää ostovoimaa. Sen vuoksi järkevää korona-ajan talouspolitiikkaa olisi tukea yrityksiä suoraan ja velkarahalla, Kosonen sanoo.
Miksi alennetut arvonlisäverokannat eivät ole taloustieteilijöiden mieleen?
Arvonlisäveron vaikutus tuotteiden käyttöön ja työllisyyteen on aika pieni. Olen tehnyt empiiristä tutkimusta ja huomannut esimerkiksi, ettei alvin alentaminen lisännyt merkittävästi ravintola- tai kampaamopalveluiden kysyntää. Tehokkaampi verojärjestelmä olisi sellainen, jossa on vain yksi kanta. Sillä olisi toki tulonjakovaikutuksia, jotka pitäisi kompensoida tulonsiirroilla.
Tuoreessa tutkimuksessanne kävitte VATT:n tutkimusprofessorin Jarkko Harjun kanssa läpi ravintoloiden ja kampaamojen alennettujen alv-kantojen vaikutuksia. Mitä huomasitte?
Taloustieteessä on ajateltu, että arvonlisäveron pitäisi vaikuttaa yhtä paljon hintoihin veroa nostaessa ja laskiessa. Kävi ilmi, ettei näin olekaan. Muutos oli epäsymmetrinen. Kun arvonlisäveroa alennetaan, yritysten katteet ja voitot kasvavat paljon. Kun veroa nostetaan, katteille ei käy oikein mitään, vaan veron nosto siirtyy hintoihin. Tilapäiset veron alennukset nostavat hintoja ja haittaavat taloutta ja kuluttajia.
Tutkimuksenne julkaistiin The Journal of Political Economy -huippujournaalissa. Mikä siinä on niin poikkeuksellista?
Taloustieteelliset valtavirtaiset teoriat eivät olettaneet, että hinnoille kävisi näin. Siksi tämä on tieteellisesti merkittävä tulos. Olen saanut kansalaispalautetta, että tulos on arkipsykologian mukainen. Ehkä on niin.
Tieteellisesti emme pysty vielä todistamaan, mikä vaihtoehtoinen teoria selittäisi tämän. Tutkimuksessa viittasimme consumer antagonism -teoriaan. Sen mukaan kuluttajat hermostuvat, jos yrittäjät nostavat hintoja ilman, että sitä selitetään. Arvonlisäveron nousu olisi hyvä syy nostaa hintoja ilman, että kuluttajat hermostuvat. Mutta sekin on vain yksi teoria.
"Opposition politiikkaa voin sen verran kommentoida: ensin kritisoidaan hallitusta, että työttömyystoimet ei ole riittäviä, ja sen jälkeen kritisoidaan, kun otetaan näin paljon velkaa."
Arvonlisäveron väliaikainen alentaminen ei siis ole järkevää politiikkaa?
Ei ole. Juuri suorempaa tutkimusta ei voisi olla poliitikoille ammennettavaksi. Meillä on Suomea koskeva tulos, joka on julkaistu mahdollisimman arvostetussa lehdessä. Se on mahdollisimman laadukkaasti tehty. Se liittyy suoraan juuri nyt käsillä olevaan politiikkamuutokseen. Tulos on esitettyä muutosta vastaan. Se pitäisi ottaa huomioon.
Koronakriisin yhteydessä moni toimiala on vaatinut arvonlisäveron väliaikaisia alennuksia. Samoin on tehnyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Miksi ajatukseen ollaan niin mieltyneitä?
On hyvä miettiä, miksi kaikki yrityspuolen etujärjestöt aina ajavat alennettuja arvonlisäveroja. Syyn täytyy olla, että se lisäisi yritysten voittoja. Jos kuluttajat vain hyötyisivät, sitä ei ajettaisi.
Voisin kuvitella, että EK:kin ehdottaa tätä siksi, että veron alennuksen jälkeen yritysten katteet jäisivät pysyvästi korkeammalle tasolle. Voi olla niinkin, että verojen alentaminen kuulostaa kansalaisista kauhean kivalta ja yritystuet negatiivisilta.
Miten koronaviruksen aiheuttamassa taantumassa pitäisi tukea yrityksiä?
Keväällä teimme policy briefin, jossa katsoimme, kauan yritykset selviytyisivät kiinteistä kuluistaan, jos olisi rajoitustoimia päällä. Moni pysyisi pari kuukautta pystyssä mutta kaatuisi puolessa vuodessa. Siinä tilanteessa yrityksiä olisi ollut hyvin tärkeä tukea. Enää päällä ei ole kovin voimakkaita rajoitustoimia, mutta on syvä taantuma. Sen vaikutukset moniin aloihin, vaikka matkailu-, ravintola- ja hotellitoimintaan, ovat huomattavat. Yrityksillä on kuluja edelleen. Niitä pitäisi korvata velkarahalla.
"Empiirisesti on selvää, että Suomi palautuu negatiivisista šokeista hitaasti."
Miten elvytys pitäisi kohdentaa?
Tuet pitäisi katsoa toimialakohtaisesti ja suhteuttaa yritysten aiempiin tilanteisiin yksinkertaisilla säännöillä. Se maksaisi enemmän mutta olisi nopeaa ja pitäisi yritykset pinnalla. Empiirisesti on selvää, että Suomi palautuu negatiivisista šokeista hitaasti.
1990-luvun alussa Suomessa oli syvä lama ja vuoden 2009 tienoilla alkoi taantuma. Työttömyys lähti hirveän korkealle ja on palautunut sieltä hitaasti. Mielestäni paras työttömyystoimi on estää työttömyyden nousu. Nyt se käy huolimalla siitä, että yritykset eivät mene konkurssiin ja joudu irtisanomaan.
Onko velkaa otettu tarpeeksi?
Ei. Ruotsi ja Tanska ovat esimerkiksi elvyttäneet paljon enemmän.
Lisävelan vaatiminen ei tunnu suositulta mielipiteeltä, oli korona tai ei.
Se on taloustieteilijöiden suositus, jota tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa ei täysimääräisesti kuunnella. Keväällä sitä vaati Vihriälän työryhmä. Se koostui arvostetuista suomalaisista taloustieteilijöistä, joilla tuskin on poliittisia motiiveja tai kytköksiä suositustensa antamiseen.
Opposition politiikkaa voin sen verran kommentoida: ensin kritisoidaan hallitusta, että työttömyystoimet ei ole riittäviä, ja sen jälkeen kritisoidaan, kun otetaan näin paljon velkaa. Velka on nyt paras työllisyystoimi. Se mahdollistaa tuet yrityksiin ja työntekijöiden tukemisen niin, että taloustaantuman työllisyysvaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.
Oikaisu: Haastattelun printtiversiossa, Imagen numerossa 10/2020 Palkansaajien tutkimuslaitos oli nimetty virheellisesti tutkimuskeskukseksi. Toimitus pahoittelee.
